Harrastaminen tukee lapsen ja nuoren hyvinvointia, tarjoaa mahdollisuuksia oppia uusia taitoja, tukee mielen hyvinvointia ja itsevarmuutta, kehittää sosiaalisia taitoja, tarjoaa mielekästä tekemistä ja laajentaa elämänpiiriä. Harrastus voi myös tukea lasta tai nuorta vaikeassa elämäntilanteessa.

Harrastamisen mahdollisuudet erottavat lapsia ja nuoria toisistaan. Lapset ja nuoret, joiden perheet elävät haastavammissa tilanteissa, on huonommat mahdollisuudet harrastaa. Tavoitteellinen harrastaminen on harvemmin pienituloisen perheen nuorelle mahdollista.

Harrastusten kirjo on valtava: liikuntaa, musiikkia, teatteria, kuvataidetta, tanssia, partiota, luontotoimintaa jne. Jyväskylässä on ryhdytty tarjoamaan joitain kerhoja koulupäivien yhteyteen, ja lasten ja nuorten on mahdollista hakea myös järjestöiltä harrastustukea. Se on ehdottomasti hyvä alku ja on ehdottomasti laajentamisen arvoista toimintaa, mutta ei toistaiseksi takaa kaikille harrastusta. Myös intohimon ollessa vaikkapa jalkapallo, ei liikuntakerho välttämättä ole tyydyttävä harrastus kavereiden pelatessa jalkapalloa joukkueissa.

Jyväskylässä on tehtävä suunnitelma, jotta kaikille lapsille saadaan mieluisa harrastus. Se vaatii oman toiminnan laajentamista ja järjestöyhteistyötä sekä esim. koulujen kautta tehtävää työtä lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastusten pariin. Keskiluokkaisten perheiden lapset löytävät usein tiensä harrastusten pariin, mutta osassa perheissä tarvitaan tukea, jotta lapset ja nuoret päätyvät harrastamaan.

Islannissa valtio on päättänyt panostaa nuorten harrastuksiin, ja nuoret tosiaan harrastavat paljon. Nuorille järjestetään kyyti koulun jälkeisiin harjoituksiin, mikä helpottaa harrastukseen osallistumista sekä nuoren että perheiden näkökulmasta. Samalla Islanti on onnistunut nuorison päihteidenkäytön vähentämisessä ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Harrastukset ”pitävät poissa pahanteosta”.

Huikeisiin tuloksiin nuorison hyvinvoinnin kehityksessä on toki tarvittu muitakin toimenpiteitä, kuten nuorisotyötä, johon muuten meilläkin on syytä panostaa!

Täytyy muistaa, että tämän päivän nuoret ovat seuraavien vuosikymmenien aikuiset. Suuntaa elämälle rakennetaan pienestä asti, eikä hyvin- tai pahoinvointi synny tyhjiössä. On meidän valintamme, haluammeko syrjäyttää osan vai saattaa jokaisen aktiiviseksi palaksi yhteiskuntaa.